Tervehdys kaikille taas näin kuluneen viikon jälkeen ja ajattelinkin hieman avata ajatuksia valokuvauksesta. Olen viikon aikana oppinut kaikenlaista valokuvauksen suunnalta taas ja innostunut studiokuvauksesta enemmin. Nuo pienet asiat miten voit oman studion rakentaa valokuvausta varten, yllättivät minut todella. Ei tarvitse ostaa kuvauslaatikoita ja hienoja valoja heti ensialkuun. Homma lähtee hyvin käyntiin esimerkiksi banaani-laatikosta rakennetulla kuvauslaatikolla. Sisäpinnan voi päällystää vaalealla kartonkipaperilla, tai vaikka mustalla kankaalla. Valojakaan et tarvitse sen kummemmin, jos sinulta löytyy esimerkiksi led otsavaloja tai jotain ns. klipsi kiinnitteisiä valoja.
Pienellä budjetilla voit saada aikaan näyttäviä kuvia pienellä vaivalla ja sitä kannattaa jokaisen hyödyntää, vaikkapa just niihin sun tuotekuviisi.
Kun otat niitä täydellisiä kuvia niin muista sommitella tuote keskelle kuvapintaa. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta kuva korostuu ja suorastaan hyppää katsojan kasvoille. Jos kuvassa on rekvisiittaa niin tottakai silloin mennään sen mukaan mikä näyttää hyvältä. Itse olen myös alkanut nyt harjoittelemaan salamalaitteiden käyttöä ja minulla olikin ennestään tuollainen halpis YinYan salama,missä ei ole mitään säätöjä. Olin sitkeä ja harjoittelin kameran säätöä sille sopivaksi, koska aina kuvistani tuli ylivalottuneita. Nyt osaan pudottaa valotusta tarpeeksi alas etäisyyksistä riippuen, jotta salama voi valaista kauniisti kohteen. Tämän takia voin todeta että jos olet ostamassa salamalaitetta, niin osta semmoinen missä on säädöt myös. Opetteluun ja kameran säätämiseen salamalle sopivaksi menee paljon aikaa salamassa ilman säätömahdollisuuksia. On helpompi säätää salaman valotehoa pienemmäksi säädettävässä mallissa.
Myös muotokuvia kuvatessa nyt on ollut mahtavaa oppia miten valo ja varjo käyttäytyy kuvattavan mallin kasvoilla. Sen alkaa hahmottamaan niin helposti kun harjoitteli ensin jatkuvalla kohdevalolla, ennen salamalla kokeilua. Valokuvaus on kyllä semmoinen harrastus mikä vie mennessään ja mitä on mukava harjoitella, kun aina oppii kaikenlaista uutta. Olen kuvannut muutaman videonkin, mutta siinä joutuu tekemään niin paljon enemmän kuin kuvassa että olen jättänyt sen vielä taka-alalle. Olen editoinut ja liittänyt kuvia ja tekstejä yms. Se on ihan mukavaa, mutta kuten sanoin niin aikaa vievää jossain määrin.
Valokuvaus-opinnoissakin pikkuhiljaa työt vaikeutuu ja joutuu ajatella aika paljon tehtävissä. Kuvilla pitää pystyä kertomaan tilannetta, tunnetta, tekemistä ja muuta vastaavaa. Niiden yhdisteleminen ei ole helppoa ja jonkin verran joutuu kyllä rakentamaan tilanteita.
On muuten aika mielenkiintoista ajatella, että entinen teollisuustyöntekijä on taideopiskelija ja vieläpä pitää niistä opinnoista. Moni olisi sanonut ennen opiskelemaan lähtöäni että lopetan varmasti opinnot kesken. Valokuvaus on kumminkin teknillistä tekemistä, niinkuin tietotekniikkakin ja jälkimmäinen on aina kiinnostanut minua.
Ihmisiä on paljon ja kenestäkään ei voi loppujen lopuksi tietää että millainen kukin on sisältään. On naisia jotka on huippumekaanikkoja ja rekkakuskeja. On miehiä jotka on hyviä räätäleitä tai hius-alan työntekijöitä. Koskaan ei voi ihmisestä tietää, mutta jokaisella meillä on se oma osaamisalue.
Mä oon pärjänny monessa työssä kohtalaisen hyvin ja olen ylpeä itsestäni myös. Ei ole väliä missä sinä olet hyvä ja mitä teet,vaan sillä on väliä että teet sitä koska sitä ihmiset ja maailma tarvii.
Hyvää loppuviikkoa ystävät !
-Lassi / FotoFlinkman
Kommentit
Lähetä kommentti